Puhtain kilowattitunti on se, jota ei tarvitse tuottaa

Valaisimen valmistaminen ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa valaistuksen hiilidioksidipäästöihin. Fagerhult laskee valaisimen eliniäksi 20 vuotta. Kun energiadirektiivin mukaan valot palavat toimistoissa 2500 tuntia vuodessa, valaisin on koko käyttöikänsä aikana päällä yhteensä 50 000 tuntia. Valaisimen energiankulutus vaikuttaa suoraan hiilidioksidipäästöihin.

Jos oletamme, että valaisimen hyötysuhde on 70 % ja sitä käytetään ilman ohjausjärjestelmää, valaisin tulee kuluttamaan 20 vuodan aikana 2469 kWh energiaa. Se tarkoittaa keskieurooppalaisen energiantuotantoyhdistelmän mukaan 1272 kg CO2:ta (EU 27 mukaan 1kWh = 0,515 kg CO2). Mikäli valaisimen hyötysuhde on 90 %, energiankulutus laskee 1976 kilowattituntiin ja päästöt 1017 CO2 tasolle.

Molemmissa tapauksissa energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää vielä 57 %, jos käytössä on päivänvalo- tai vakiovalo-ohjauksella ja läsnäolotunnistimella varustettu e-Sense –valaisin. Valaisimia voi ohjata myös suurempina järjestelminä. Ympäristön kannalta on tärkeintä, että niitä ohjataan.

Kasvihuonekaasut eivät ole pelkkää hiilidioksidia

Kasvihuonekaasuihin luetaan hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi (ilokaasu) ja fluoriyhdisteet. Niillä kaikilla on erilainen viipymäaika ilmakehässä, ja ne ovat kasvihuonekaasuina eri tavoin ”tehokkaita”. Suurimmaksi uhkaksi katsotaan hiilidioksidi, CO2, ei voimakkuutensa, vaan yleisyytensä vuoksi. Hiilidioksidia muodostuu kaikessa palamisessa, ei pelkästään fossiilisten polttoaineiden (öljy, hiili ja kaasu) poltossa. Biopolttoaineiden polttamisessa vapautuvan hiilidioksidimäärän lasketaan sitoutuvan samassa määrin organismeihin, jotka syntyvät poltettujen tilalle. Suurimmaksi uhkaksi katsotaan siis fossiilisten polttoaineiden polttaminen.

Vesihöyry (H2O)

- Osuus luonnollisessa kasvihuoneilmiössä noin 2/3.
- Sitoo planeetalta lähtevän säteilylämmön ja lähettää sen edelleen kaikkiin suuntiin.
- Osa maapallon hydrologista kiertoa.
- Ihmisen toiminta ei lisää vesihöyryä ilmakehään.
- Lämmin ilma pystyy kuitenkin sitomaan enemmän H2O:ta, joten lämpötilan nouseminen voimistaa ilmastomuutosta.

Hiilidioksidi (CO2)

- Ongelmallisin kasvihuonekaasu, koska sen määrät ovat niin suuria.
- Osuus päästöistä noin 70 % (teollistuneissa maissa 80 %).
- Sitoutuu kasveihin ja vapautuu palamisessa tai hajoamisessa, jossa on läsnä happea.
- Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen vapauttaa hiilidioksidia, joka on aikoinaan sitoutunut kasveihin.

Dityppioksidi (N2O)

- Osuus kasvihuoneilmiön voimistumisessa 4–6 % (teollistuneissa maissa 6 %).
- Ihmisen vaikutuspiirissä olevia lähteitä ovat lannoitteet, fossiilisten polttoaineiden polttaminen sekä teollinen kemikaalituotanto.
- Luonnolliset päästöt tulevat merestä, sademetsistä ja maassa elävistä bakteereista.
- Sitoo lämpöä 310 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi.

Metaani (CH4)

- Osuus kasvihuoneilmiön voimistumisessa noin 20 %.
- Syntyy pääasiassa mätänemisessä (eli hajoamisessa ilman happea).
- Valtaosa päästöistä syntyy ihmisen toiminnasta (riisinviljely, kaatopaikat, karjatalous).
- Luonnollisia metaanilähteitä ovat kosteikot, termaalit ja valtameret.
- Sitoo lämpöä 21 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi.

Fluoriyhdisteet

- Osuus kasvihuonepäästöistä 1,5 % teollistuneissa maissa.
- Voivat säilyä ilmakehässä tuhansia vuosia. Ei esiinny luonnollisessa kierrossa.
- Käytetään jäähdytyslaitteissa, elektroniikkateollisuudessa, pääsee ilmakehään alumiininvalmistuksessa.
- Kloorifluorihiilivedyt (CFC) heikentävät lisäksi otsonikerrosta.
- Käytöstä poisto aloitettiin Montrealin pöytäkirjan laatimisen jälkeen vuonna 1987.
- Sitoo lämpöä 22 000 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi.